Iltaa kaikille ihanaisille!
Mikäs se parempi aika kirjoittaa, kuin ilta. :) Silloinhan ne parhaimmat ajatukset syntyvät. Ajattelin jakaa jälleen kerran ajatuksiani tästä kuluneesta harjoitteluajasta. Muistella hieman...
Eräs päivä on jäänyt tulikirjaimin mieleeni tämän harjoittelun aikana. Se oli se päivä, jonka aamu valkeni synkissä tunnelmissa koko Suomea koskettaneen tapahtuman jälkeen. Sinä aamuna minulla piti olla aivan normaaliin tapaan lähetys klo 10-12, mutta koulutusjohtaja ottikin aamulla yhteyttä ja pyysi, että kunnioittaisimme Jokelan koulusurmassa kuolleiden muistoa. Emme pitäisi radiolähetystä ollenkaan. Ehdotin, että sanoisin aamulla muutaman sanan uhrien muistolle ja sen jälkeen soittaisin jonkin tilanteeseen sopivan kappaleen. Tämä oli koulutusjohtajalle sopiva ratkaisu ja tein muutoksen lähetykseen. Valitsin kappaleeksi Simon & Garfunkelin klassikon, Bridge Over Troubled Water- kappaleen. Mietin kuumeisesti, mitä sanoisin. Mitä edes voisin sanoa? Saati sitten osaisin. Se oli harjoitteluaikani vaikein spiikki, ääni tärisi ja nieleskelin kyyneliä. Jollain ihmeen kaupalla sain toivotettua jaksamista uhrien omaisille heidän surussaan. Sitten musiikkia ja sen jälkeen lähetys poikki. Ääni tärisi yhä ja meni hetki, kunnes sain itseni toimimaan. Se oli haastava tilanne, jota en varmasti ikinä unohda.
Eva-Maria
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti